Keskustelupaneelin vieraana

Hyvä ystäväni Anna kyseli tammikuun lopussa, että olisinko minä halukas tulemaan ja tietäisinkö muita halukkaita osallistujia televisioitavaan paneelikeskusteluun aiheena sukupuoli-identiteetti, mitä se on eri ihmisille, miten yhteiskunta suhtautuu henkilöihin, jotka eivät sopeudu perus sukupuolirooleihin jne.
Ja tottakai minä olen valmis kaikkeen tuollaiseen. Jossakin vaiheessa alkoi kyllä vähän epäilyttämään, että olenko minä oikea henkilö puhumaan tuollaisista asioista, osaanko minä sanoa yhtään mitään vai jäädynkö totaalisesti.
Nämä asiat ovat kuitenkin sellaisia joita ei tule itsekään miettineeksi eivätkä ole itsellekään aivan kristallinkirkkaita, puhumattakaan että niistä pitäisi puhua vieraille niin että hekin ymmärtäisivät sen.
Noh, en minä onnistunut luikertelemaan verkosta irti ja käytyäni keskusteluja sekä ohjaajan Kaya Pakaslahden että sarjan tuottajan Hanna Hedengrenin kanssa ajatus alkoi tuntumaan sittenkin aika kivalta.

Kuvauspäivän tultua lähdin töistä jo hyvissä ajoin kotiin valmistautumaan.
Vaihdoin asua asiaankuuluvasti varmaan 3 kertaan ennenkuin päädyin tälläiseen wanhan, ruman ja lihavan akan™ asuun:

Sarja oli Arcadan ohjaus ja käsikirjoitus-/kuvaus-/ääni-/tuotanto linjoilla opiskelevien oppilaiden kurssityö ja se kuvattiin Mediakeskus Lume:n tv studiolla. Rakennus oli helppo löytää, mutta studion löytäminen olikin sitten aika haasteellista. Sekoillessani pitkin käytäviä jouduin kysymään tietä sinne ja vastaan tullut tyttö tunnistikin minut "Hei, mä oon nähnyt sut internetissä". Julkkis mikä julkkis, mihin sitä tiikeri raidoistaan pääsee.. Hih!

Lavasteet olivat upeat ja niistä oli vastuussa Aalto-yliopiston lavastustaiteen opiskelija Otto Räntä. Kyllä kelpaisi ihan mihin tahansa ohjelmaan!

Tässä kuva tarkkaamosta

Paikanpäällä ehti jo pienenpieni jännityskin hiipimään puseroon ja se vielä kasvoi kun "mikitettiin" ja harjoiteltiin kävelyreittiä paikalle. Ja kirsikkana kakun päälle sain nyt vasta tietää että ohjelma tehdään ruotsiksi! Enhän minä puhu ruotsia! Noh, ei minun tarvinnutkaan, minun osuuteni tehtiin suomeksi.
Ensin oli kuitenkin pelkkä tekninen harjoitus, jossa tarkistettiin, että kaikki toimivat.

Tässä yhteispönötys kuva ennen kuvauksien alkua, vasemmalta Näyttelijä, ohjaaja ja drag artisti Kim Gustafsson, minä ja oikealla ohjelman juontaja Johan Finne
Kimin vasemmalla puolella olevalle screenille heijastettiin sitten skype kuvaa Ruotsin Malmössä asuvasta transvestiitista Claes Schmidtistä/ Sara Lundista (blogi täällä). Vaikka ymmärsinkin kaiken studiossa puhutun ruotsin (tai no ainakin 80%), niin ruotsin haastattelusta en ymmärtänyt sanaakaan, koska se oli ihan puhdasta riikinruotsia.

KAKSI MINUUTTIA! 30 SEKUNTIA! 5..4..3..2..1

Aika nopeasti kuvauksen alettua meni paniikkikin ohi ja 31 min tuli nauhalle tavaraa.
Muuten olin melkein tyytyväinen osuuteeni, olisin näemmä saanut puhua asioista niin paljon kuin olisin halunnut. Nyt jäin vain odottamaan haastettelijan kysymyksiä ja vastasin niihin vähän turhankin lyhyesti.
Jälkikäteen ajateltuna olisi ollut sanottavaa paljonkin, mutta otetaan tästä oppia seuraavaa kertaa varten, mikäli sellainen vielä joskus tulee..

Ja lopuksi vielä yhteiskuva koko porukasta. Aika uskomattoman paljon tarvitaan ihmisiä tekemään yhtä ohjelmaa :)

Kiitos teille kaikille vielä kerran. Otitte minut niin ihanasti vastaan :)

Kiiltokuvia draamasarja

MTV3:lla alkoi Kiiltokuvia draamasarja, jonka kuvaukset alkoivat jo yli 2 vuotta sitten ja jonka avausjaksossa minäkin olin avustajana. Sain puhelinsoiton, että olisiko minulla kiinnostusta ja halua osallistua tähän ja tottakai olin innolla mukana.

Sain sähköpostilla kohtauksen käsikirjoituksen, eikä tuo nyt kovin vaikea ollut.
Roolini oli kovin pieni, eikä tarvinnut sanoa sanaakaan, mutta kaikki mitä jäi sanomatta merkitsi sitten sitäkin enemmän. Tässä minun osani käsikirjoituksesta:

"Viereiseen tuoliin istuutuu transvestiitti, arkinen mies, joka on pukeutunut kuin uskovainen täti ja jolle naispuolinen parturi alkaa tekemään parranajoa.
Mikko katsoo nopeasti poispäin, mutta kohta hänen katseensa palaa tähän mieheen.
Tämä on mies, jonka sisin ei käy yhteen hänen ulkoisen minänsä kanssa ja joka on kaikkea uhmaten päättänyt yhdistää nämä kaksi puoltaan.
Mies huomaa Mikon katseen, katsoo häntä rauhallisesti ja nyökkää hänelle arvokkaasti. Mikko nyökkää häkeltyneenä takaisin"

10.4.2012 lähdin aikaisemmin töistä, sillä kuvauspaikalla piti olla klo 14 ja vaatteetkin piti vaihtaa. Saavuin hyvissä ajoissa Munkkiniemessä sijaitsevaan kampaamoon, jonka he olivat vuokranneet koko illaksi (!).
Paikalla oli masiivisen kokoinen kuvausryhmä ottaen huomioon kohtauksen koon. Yhteensä siellä oli n. 20 ihmistä omasta cateringista lähtien.
Valmistelut alkoivat valomiesten kiinnittäessä spotteja kattoon ja seiniin, joten minun tehtäväkseni jäi vain ihmetellä menoa ja nauttia kahvista ja sämpylöistä. Catering henkilökunta oli kokoajan kimpussa, että vieläkö haluaisit jotakin, onko kaikki hyvin, ota tuosta vielä suklaata.
Pian pääsimme harjoittelemaan kohtausta kuiviltaan. Minulla tuo ei kovin vaativa rooli ollut, kun ei ollut edes vuorosanoja, eikä vastanäyttelijällänikään (Heikki Nousiainen) montaa ollut, mutta harjoittelivat niitä parturinsa kanssa useampaan kertaan, että saavat sen luonnolliseksi.
Kohtaus kuvattiin kolmesta kuvakulmasta ja joka kerran aina muutettiin vähän jotakin, onko kappa valmiiksi jo päällä vai laitetaanko se vasta kohtauksen alkaessa ja onko partavaahto valmiiksi kupissa tms.
Yhteensä minä olin paikalla n. 3 tuntia jonka jälkeen he jäivät vielä purkamaan valoja tms, eli aika pitkään menee kuitenkin n. 1 minuutin kohtauksen kuvaamisessa (ja jossa minä näyin kai about 5 sekuntia).
Sääli vain, etten ottanut yhtään kuvaa kuvauspaikalta :(

Sarjan voi katsoa MTV3:n katsomosta

Sai kyllä aika hyvän kuvan kuinka suuria produktioita oikein kuvataan, kuulemma samaan aikaan jossakin oli menossa toisen kohtauksen kuvaus, eli henkilökuntaa taisi olla kai lähes tuplamäärä. Ja kun tässäkin pienessä kampaamossa oli parhaimmillaan 14 henkeä yhtä aikaa sisällä... O_o

Sain pari päivää myöhemmin taas sähköpostia jossa pyydettiin tulemaan yleisöksi erääseen keskustan ravintolaan, mutta se olisi ollut päivällä klo 12, joten jouduin kieltäytymään. Kyse oli saman sarjan toisesta kohtauksesta.

Ei tuolla statistin hommalla rikastumaan pääse, taisin saada pari leffalippua ja 20€, pääsin lopputeksteihin sekä sain litkiä eräänkin litran kahvia. Mutta eipä sinne rahan takia mennäkään :)

Jos olet kiinnostunut pääsemään yleisöksi tai vastaavaa, kannattaa ottaa yhteyttä suoraan tuotantoyhtiöön, ne hakee kokoajan erilaisia ihmisiä pikku juttuihin. Minultakin kysyttiin, tunnenko ketään naista, jolla olisi  n. 1kk ikäinen lapsi ja joka pystyisi tulemaan heti huomenna aamulla. Eli tilanteetkin muuttuvat kokoajan..